Mäkihyppy tekee kunnolle hyvää

Suomeen vuosittain saapuva hyinen talvi, kylmä tuuli ja valtavat lumikinokset suorastaan houkuttelevat tuhansia suomalaisia talviurheilun pariin. Mäkihyppy on aina ollut suomalaisille erittäin rakas laji, jonka pariin monet vanhemmat ovat ohjanneet innokkaan, urheilua harrastavan jälkikasvunsa.

Mäkihyppyä voi harrastaa iästä tai sukupuolesta riippumatta, sillä vain rakkaus lajiin on kaikkein tärkeintä. Ensimmäiset suomalaiset mäenlaskukisat järjestI Helsingin Sporttiklubi jo vuonna 1899. Mäkihyppy lajina on kotoisin Norjasta, joten ei ihmekään, että kisan voitti Christian Nielsen -niminen norjalainen henkilö. Suomessa mäkihypystä innostuttiin kovasti ja ensimmäiset hyppyrimäet rakennettiin luonnonkauniiseen Kajaaniin ja pääkaupunki Helsinkiin vuonna 1905.

Mäkihyppyä voivat harrastaa kaiken ikäiset joka puolella Suomea ympäri vuoden. Suomessa hyppyrimäkiä on paljon aina K6-kokoisesta pikkumäestä isompiin HS142-luokan mäkiin asti. Nykyään lajin pariin pääsee monien paikallisten hiihtoseurojen kautta, joissa lajina on myös mäkihyppyä. Kiehtova mäkihyppy lajina vaatii harrastajaltaan pitkäjänteisyyttä, ponnistusvoimaa, hyvää kehonhallintaa, rohkeutta ja tasapainokykyä.

Hyppytyylejä on monia

Tyylejä on käytännössä ainakin kaksi. Nykyaikainen ja kaikkein suosituin tyyli on telemark-alastulo, joka vaaditaan virheettömän hypyn aikaansaamiseksi. Mäkihypyn historiassa hyppytyylit- ja alastulot ovat vaihdelleet melkoisen paljon, joten tutustutaanpa seuraavaksi suosituimpiin tyyleihin.

• Telemarkilainen kyykkyilmalento

Tarkoittaa hyppyä, jossa suoraan ponnistuksen tapahduttua polvet taivutetaan rintaa kohden koukkuasentoon, jolloin vartalo oikaistaan heti alastulon tapahduttua ennen tulevaa loppuliukua. Telemark-alastulo on monille se ainoa tyyli, joka on monien mielestä myös se käytännöllisin ja tyylikkäin.

• Suomalaishyppääjien kehittämä pystyasento

Alastulo tarkoittaa tyyliä, jossa hypyt ovat kantaneet suunnilleen 15–30 metriä. Kyseisessä alastulossa pisteitä annetaan sekä tyyliseikoista että pituudesta.

Käsien asennot

Eri aikakausina myös käsien asennot ovat vaihdelleet suositusta Recknagel-tyylistä aina niin sanottuun käsien pyörittämiseen. Suosittu virtaviivainen vartalon sivulla pitäminen ja nykyaikainen V-tyyli ovat niin ikään tunnettuja tyylejä.

Suomalaisia mäkihyppääjiä

Suomalaiset ovat menestyneet aikoinaan hienosti mäkihypyssä, joten lajin sankarit ovat tunnettuja myös ulkomaiden urhelupiireissä. Menestyneimpiä lajin sankareita on edesmennyt kuusinkertainen maailmanmestari ja 13-kertainen Suomen mestari Matti Nykänen. Nykäsellä on oli neljä olympiakultaa, jonka lisäksi hän seisoi mitalimiehenä podium-korokkeella yhteensä 76 kertaa.

Kaksinkertainen maailmanmestari Janne Ahonen, Matti Hautamäki, Jouko Törmänen ja Pentti Kokkonen ovat niin ikään tunnettuja mäkisankareita.